Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Sianlihantuotannosta

Kotimaisessa sianlihantuotannossa on eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta kaksi vaihtoehtoa, tavanomainen ja luomutuotanto. Jo monena vuonna on uutisoitu joulun alla, kuinka luomukinkkuja on vaikea saada. Silloin ihmiset haluavat panostaa myös eläinten hyvinvointiin. Miksi vain jouluna halutaan luomusikaa? Voisiko sitä muulloinkin miettiä, mistä sianliha tulee?

Luomusianlihantuotanto on Suomessa melko pientä vielä tänä päivänä. Maassamme on tällä hetkellä 15 luomusikatilaa. Kuluttajilla pitäisi olla ostointoa muulloinkin kuin jouluna ja muillekin ruhon osille kuin kinkulle, jotta luomutuotanto lähtisi suurempaan nousuun. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välisistä eroista ei välttämättä tiedetä tarpeeksi ja tiedon hakeminen koetaan ehkä hankalaksi.

Luomutuotannon vaatimukset edellyttävät eläimille syötettävän rehun lisäksi eläinten hyvinvoinnin huomioimista. Näin ollen luomutuotanto on tällä hetkellä ainoa mahdollisuus, jos kuluttaja haluaa vaikuttaa kaupassa valinnoillaan suomalaisten sikojen elinoloihin.


Yleiset erot
Yleisellä tasolla merkittävänä erona on se, että luomussa sikojen makuualue on kuivitettava luonnonmateriaalilla ja että sioille on tarjottava mahdollisuus ulkoiluun toukokuusta lokakuulle. Karjun kohdalla sisäkarsinan tila on sama molemmissa tuotantomuodoissa. Kasvavien sikojen eli vieroitettujen porsaiden, siitos- ja lihasikojen kohdalla sisäkarsinatilaakin on oltava 0,2 - 0,4 neliömetriä enemmän sikaa kohden. Luomussa on erikseen ulkotilojen tilavaatimukset.

Emakot, ensikot ja porsaat
Merkittävimmät erot eläinten hyvinvoinnin edellytyksissä luomun ja tavanomaisen välillä ovat emakoiden ja ensikoiden olosuhteissa. Siinä missä tavanomaisessa tuotannossa emakot ovat lähes puolet elämästään kääntymisen estävissä häkeissä, on luomutuotannossa kiellettyä pitää sikoja sellaisissa häkeissä.

Luomussa emakot on pidettävä ryhmissä lukuunottamatta tiineyden loppua, synnytystä ja imetysvaihetta, jolloin ne voivat olla yksittäiskarsinassa. Tavanomaisessa tuotannossa emakot saa pitää kääntymisen estävissä häkeissä viikko ennen odotettua porsimista, synnytyksen ja imetyksen aikana sekä tiimeytyksen ajan eli noin neljä viikkoa porsaiden vieroituksesta. Ryhmäkarsinassa tavanomaisen tuotannon emakot ovat tiinehtymisen jälkeen reilut kaksi kuukautta.

Eroja siis löytyy näiden kahden tuotantotavan väliltä. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa joissakin kaupoissa siihen, millaista sianlihantuotantotapaa hän kannattaa. Kaupat kuuntelevat asiakasta, ole siis rohkea ja pyydä vaihtoehtoja, jos niitä ei jo ennestään ole.