Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

perjantai 27. helmikuuta 2015

Turkiseläinten suojelusta

Muokkaus 20.11.2015: Syksyllä maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti, ettei turkiseläinten suojelusta säädetä tällä hetkellä ollenkaan. Nyt odotetaan elinkeinon omia toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Omasta mielestäni pitäisi ehdottomasti säätää turkiksiksi kasvatettavien eläinten pidon ja hoidon vähimmäisvaatimukset uudelle tasolle.


Turkiseläinten hyvinvoinnista on keskusteltu vilkkaasti viime aikoina, kun niiden suojelua koskevan asetusehdotuksen valmistelu on loppusuoralla. Se on kirvoittanut sanojen säilän heilutusta suuntaan jos toiseen. On annettu ymmärtää, että eläimen hyvinvointia arvioidaan vain rakennetun lähiympäristön tarkastelulla. Toisaalta elinkeinoa on arvosteltu, ettei se halua tehdä kuin vähäisiä eläinten hyvinvointia parantavia muutoksia.

Samalla on herätelty kysymyksiä siitä, mitä eläinten tai eläinyksilön hyvinvointi oikeastaan on. Hyvinvointi on monisyinen ja koostuu niin monista erilaisista asioista. Hyvinvoinnin arviointi lähtee toki eläimestä, vaikka samalla joudutaan väistämättä keskustelemaan eläimen rakennetusta elinympäristöstä. Asetusluonnokseen olisi toivottavaa tulla enemmän turkiseläinten hyvinvoinnin parannuksia kuin mitä viimeisimmässä luonnoksessa oli luettavissa.

Uteliaat minkit

Lisää tilaa
Eläimen elinympäristö ja siinä mahdollisesti olevat rajoitteet vaikuttavat siihen, mikä eläimen kokemus on. Jos tila on kovin pieni ja virikkeetön, ei eläimellä ole mahdollisuuksia valita, mitä se tekee. Turkiseläintenkin osalta olisi tarkoituksenmukaista antaa eläimille lisää tilaa, jotta tilan aiempaa monipuolisempi käyttö olisi mahdollista. Tämä korostuu etenkin pitempään tarhoilla elävillä siitokseen jätettävillä eläimillä. 

Monilla tarhoilla jo käytössä olevat minkkien kerroshäkit ovat oiva esimerkki lisätilasta, joka samalla lisää tilan monimuotoisuutta. Kerroshäkkejä toivoisi näkevänsä jatkossa joka tilalla. Ne antavat minkeille mahdollisuuden liikkua vaakatason lisäksi myös pystysuuntaan. Kerroshäkkien ala- ja yläkerran välistä luukkua ei tule pitää suljettuna kuin lyhytaikaisesti hoitotoimenpiteiden tai muiden käsittelyjen aikana. Lyhytaikaisuus ei tarkoita useita päiviä saati viikkoa.

Edelliset tilavaatimusten muutokset turkistarhoille säädettiin kesällä 1999 ja viimeiset siirtymäajat päättyivät 31.12.2010. Vaikka itse tilan lisäämisen ei sinänsä ole todettu lisäävän hyvinvointia, mahdollistaa se tilan monimuotoisemman käytön. Kettuhäkeissä on käytössä hyllyt, jotka ovat lisänneet eläinten hyvinvointia mahdollistaen ympäristön tarkkailun hieman korkeammalta paikalta. Hyllyä tai putkea on kaavailtu myös minkeille.

Emo hyllyllä pennuilta karussa


Jatkuvasti vettä tarjolla
Vesi vanhin voitehista! Vaikka sananlaskulla ei välttämättä viitata juomaveden saatavuuteen, sopii se silti mielestäni tähänkin yhteyteen. Jatkuva hyvälaatuisen juomaveden takaaminen kaikille ihmisen pitämille eläimille on nykyaikaa.

Vaikka naali luonnossa joutuu nauttimaan osan tarvitsemastaan nesteestä lumena tai jäänä, ei sitä voida pitää hyväksyttävänä silloin, kun ihminen pitää naalista jalostettua sinikettua rajoitetulla alueella. Kerran päivässä juottaminen ja sen lisäksi jään tai lumen tarjoaminen ei riitä talviaikaan, vaan sulaa vettä tulee olla tarjolla jatkuvasti kuten kesällä jo nyt onkin.

Minkki ja juomanippa häkin takaosassa

Kuvat: MMM:n kuva-arkisto

Eläimen hyvinvointia on määritelty
Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien määritelmä eläimen hyvinvoinnista ja etenkin sen ensimmäinen lause, on erittäin onnistunut ja kuvaava. Hyvinvointi on eläimen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta.

Tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Neuvottelukuntien yhteinen määritelmä
Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Käsitteellä eläimen hyvinvointi kuvataan eläimen vointia, joka voi vaihdella hyvästä huonoon. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. Jos sopeutuminen ei onnistu, tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai voimakasta stressiä, rasitusta tai patologisia muutoksia, eläimen hyvinvointi heikkenee. Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta muutti omaa määritelmäänsä viimeisimmässä kokouksessaan siten, että patologisia muutoksia korvattiin sanoilla käytöshäiriöitä tai haittaa terveydelle.

Eläimen hyvinvoinnin arvioiminen
Neuvottelukunnilla on yhteinen määritelmä, mutta ne ovat lähestyneet eläinten hyvinvoinnin arviointia eri näkökulmista.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan mukaan tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan tarkastella viiden vapauden (Five freedoms) ja Welfare Quality® (WQ) periaatteiden ja
kriteereiden avulla. WQ pohjautuu viiteen vapauteen, mutta se tuo lisäksi esille eläinten
positiiviset kokemukset yhtenä hyvinvointiin vaikuttavana osa-alueena. WQ:ssa on neljä eläinten hyvinvoinnin periaatetta, joita täsmentää 12 eläinten hyvinvoinnin kriteeriä.