Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Kala on eläin

Kalojen hyvinvointi on tämän päivän keskustelun ytimessä. Kummallista kyllä kalaa suojellaan lainsäädännössäkin tarpeettomalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä ja silti samaan aikaan käydään keskustelua siitä, tunteeko kala kipua. Pyydystä ja päästä -kalastus on ollut tällä hetkellä eniten otsikoissa. On esitetty, ettei kala tunne kipua jäätyään koukkuun kiinni ja se vapautetaan siitä. Samaan aikaan on kritisoitu verkkokalastuksen kaloille aiheuttamaa kärsimystä.

Sampi

Tunteeko kala kipua vai ei?
Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kalat eivät voi tuntea kipua, koska osa niiden hermosoluista on liian yksinkertaisia ja kalojen aivoissa ei ole samanlaisia kiputuntemuksen rakenteita kuin nisäkkäillä. Nämä tutkijat ovat sitä mieltä, että kalat rekisteröivät lyhyesti tai eivät ollenkaan kipua, mutteivät tunne sitä.

Osa tutkijoista taas on sitä mieltä, että kalat tuntevat kipua ja ainakin osalla kalalajeista kipua voidaan käsitellä eri rakenteissa kuin aivoissa. Nämä tutkijat arvioivat, että kiputuntemus on mahdollista, mutta se voi erota ihmisten kivun tuntemuksesta.

Kalojen kivun tuntemista on tutkittu jo melko paljon. Tutkijoiden keskuudessa on siis erilaisia näkemyksiä aiheesta. Tiede tukee sitä, että kala tuntee samantyyppistä kipua kuin muut eläimet, vaikkei tätä pystytäkään täysin vahvistamaan.

Jos ja kun meillä ihmisillä on edes epäily siitä, että kala tuntee kipua, tulee kipu ottaa huomioon kaikissa tilanteissa. Eurooppalaisten eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien kokouksessa käsiteltiin aihetta kesäkuussa. Osallistujat olivat yhteistuumin sitä mieltä, että epäily kivun tuntemisesta on arvioitava kalan eduksi.

Monimuotoinen kala
Kalojen hyvinvointia mietittäessä tulee useinmiten vastaan se, että kalojen hyvinvointitutkimusta on tehty melko vähän. Lisäksi on harhaanjohtavaa puhua kaloista yhtenä ryhmänä, kun kalalajeja on niin paljon ja niiden väliset erot ovat vähintään yhtä suuria kuin eri nisäkkäiden väliset erot. Tämä tulee esiin jo tarkastellessa niiden elinolosuhteita ja käyttäytymistä. Yhteistä vaikuttaa olevan lähinnä se, että ne elävät vedessä.

Kalojen hyvinvoinnista keskusteleminen on enemmän kuin tervetullutta. Niin kalankasvatuksessa, ammattikalastuksessa kuin vapaa-ajan kalastuksessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten eläimiä eli kaloja kohdellaan ja käsitellään.

1 kommentti:

  1. Hienoa, että aihe on esillä! Olen usein miettinyt, miten eri tavalla kaloihin reagoitaisiin, jos ne osaisivat äännellä. Kymmenet tuhannet troolissa ulisevat silakat saattaisivat jäädä syömättä tai uistin kaivamatta kivusta karjuvan hauen suusta...

    VastaaPoista