Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän ja ohjausryhmän toimikausi päättyy
tämän vuoden lopussa. Kuitenkin on ollut jo pitkään selvää, ettei lakiehdotusta
saada valmiiksi siihen mennessä. Monta laajaa asiaa ja aihekokonaisuutta on
käsittelemättä ja päättämättä.
Kun
eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen on ryhdytty, on tärkeää, että työ tehdään
kunnolla ja eri tahojen näkökulmat huomioidaan. Mitään syytä hosumiseen ei ole,
sillä uudistettu laki tulee olemaan käytössä vuosikymmeniä. Eläinten parasta ei
saavuteta sillä, että työn tärkeimpänä tavoitteena on edetä vauhdikkaasti
loppuun.
Uuden lain sisällössä
on osattava pohtia asioita myös tulevaisuuden kannalta. Ratkaisuja ei voida
tehdä vain tämänhetkisen tilanteen pohjalta. Jos jollakin eläinten pidon alalla
on tällä hetkellä vaikeuksia, ne eivät voi olla eläinten hyvinvoinnin pitkän
tähtäimen parantamisen esteenä.
Laajapohjainen valmistelu oleellista
Eläinsuojelulain
valmistelussa on pyritty laajaan sidosryhmien kuulemiseen ja osallistamiseen
sekä erityiseen avoimuuteen. Valmistelevien virkamiesten työtä on näin ollen
ollut ohjaamassa ja tukemassa useita eri tahoja.
Useat lakiuudistusta
varten tehtävät selvitykset ovat valmistuneet ja osa valmistuu vasta tämän
syksyn aikana. Tämä tarkoittaa, että pykäläehdotusten laatiminen on näiden selvitettävien
asioiden osalta vielä kesken.
Eläinsuojelulain
kokonaisuudistuksen ohjausryhmän on tarkoitus linjata lain suuntaa
periaatteellisten asioiden osalta. Lokakuun loppuun mennessä on linjattu vasta
lain soveltamisalaa, tarkoitusta ja yleisiä periaatteita sekä viimeisimmässä
kokouksessa löytöeläinten hoitoa ja kuljetusta koskevia asioita.
Käsittelemättä on
runsaasti laajoja ja merkittäviä asiakokonaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa
eläinten jalostaminen ja eläinten liikkumisen vapaus. Eläinten ulkokasvatus, juomaveden
saanti, ravinto, erilaiset eläimille tehtävät toimenpiteet, eläinkilpailut, hoito,
kohtelu, sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen, pitopaikan puhtaus ja
turvallisuus ovat myös suuria vielä käsittelemättömiä asiakokonaisuuksia.
Ohjausryhmän
lisäksi on lainvalmistelijoiden käytettävissä ollut työryhmä, jonka jäsenten
asiantuntemus eläimistä ja eläinsuojelusta on varmasti tuonut laajaa näkemystä
valmisteluun. Työryhmän työskentelyyn on vasta tänä vuonna kutsuttu eläinten
hyvinvointitutkija antamaan oman panoksensa eläinten hyvinvoinnin
parantamiseen.
Maa- ja
metsätalousministeri toteaa 14.10.2014 annetussa tiedotteessa, että lakiesitys
voidaan viimeistellä ministeriössä virkatyönä, kun ohjausryhmä on vuoden
loppuun mennessä saanut suuret linjaukset tehtyä.
Ohjausryhmän
jäsenenä kummastelen kovasti tällaista päätöstä. Ohjausryhmällä on kolme
kokousta tänä vuonna eikä ole millään mahdollista, että linjauksia edes
kaikkien tärkeimpien asioiden osalta ehditään tehdä näissä kokouksissa.
Lain valmistelun
jatkaminen pelkästään virkamiestyönä on lyhytnäköistä eikä palvele eläinten eikä
yhteiskunnan etua.
Lain lähtökohtaa
halutaan muuttaa eläinten kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta suojelemisesta eläinten
hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän vuoksi on oleellista, että valmistelutyö
tehdään erilaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä hyödyntäen. Tämän
toteutumiseksi tulisi työryhmän ja ohjausryhmän työaikaa jatkaa vuoden vaihteen
jälkeen.
Aiheeseen on ottanut kantaa myös Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti