Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Hyvinvoivat tuotantoeläimet

Sekä aiemmassa työssäni Evirassa että eläinsuojeluasiamiehenä on harmillisen usein nostettava esiin ongelmakohtia ja niitä asioita, jotka ovat huonosti tai joissa on parannettavaa. Ajattelin vaihteeksi tuoda esiin, että meillä on moni asia aivan erityisen hyvin täällä Suomessa.

Häntä on tärkeä osa sikaa!

Hännänkatkaisukielto ja muut toimenpiteet
Selkeä ja yksiselitteinen hännänkatkaisukielto on ollut voimassa reilun kymmenen vuotta. Sitä ennenkin se oli kiellettyä, mutta sanamuoto oli nykyistä epäselvempi ja tulkinnanvaraisempi. Hännänkatkaisu on puhuttanut eniten sikojen kohdalla, vaikka onneksi se ei ollut sikataloudessakaan ehtinyt kehittyä maan tavaksi. Maailmalla hännänkatkaisua on käytetty ja käytetään edelleenkin myös naudoilla estämään häntien vahingoittumista täysritiläkarsinoissa tai vähentämään sonnan leviämistä hännän heiluessa. Meillä ei tällaista käytäntöä ole ikinä syntynyt.

Suomessa leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista. Ulkonäön muuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat kiellettyjä. Näin ollen meillä ei esimerkiksi typistetä lintujen nokkia omien lajitovereiden nokkimisen eli kannibalismin estämiseksi.

Komea kukko nokkineen!

Terveys, terveys ja terveys
Vaikka välillä ärsyynnyn, että eläinten terveys nostetaan ensimmäisenä esille eläinten hyvinvoinnista puhuttaessa, on se erittäin merkittävä tekijä eläinten hyvinvoinnissakin. Terveys on osa eläimen hyvinvointia. Sairaan eläimen hyvinvointi on usein heikentynyt. Suomessa eläinten terveys on erinomaisella tasolla. Meillä on huomattavan vähän tarttuvia eläintauteja, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö on maltillista. Erityisesti sikapuolella on toimiva eläinten terveydenhuoltojärjestelmä taannut hyvän eläinten terveystilanteen maassamme.

Avoimuus ja yhteistyö
Suomessa eläinten hyvinvoinnista voidaan keskustella ryhmissä, joissa on edustajia elinkeinosta, viranomaisista, tutkijoista, eläinsuojelujärjestöistä ja kaikista muista asianosaisista tahoista. Avoimuuden ja keskustelun ilmapiiri on meillä olemassa. Vaikeistakin asioista voidaan puhua ja pyrkiä löytämään ratkaisuja. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvoja, kun asioita halutaan oikeasti edistää, joten olemme hyvällä tiellä. Lisää realistista tietoa tarvitaan edelleen, jotta kuluttajilla ja päättäjillä on oikea kuva eläinten pidosta tuotantoeläiminä.

Laitumella laumassa!


Millaista tuotantoeläinten pito on Suomessa?
Mainosten antama kuva eläinten pidosta on usein harhaanjohtavaa ja mainosten tehtävä onkin lisätä myyntiä eikä niinkään jakaa tietoa. Meillä on aivan erinomaisia tiloja, joilla eläinten hyvinvoinnin huomioiminen on kunnia-asia ja osa normaalia toimintaa. Eläinten lajinmukainen käyttäytyminen on mahdollista ja sosiaalisilla eläimillä on lajitovereita seuranaan. Ne voivat liikkua ja niillä on mukava makuupaikka. Niitä kohdellaan hyvin, jolloin ne luottavat hoitajaansa.

Toisaalta meillä on myös surkeatakin surkeampia tiloja, joissa ei voi sanoa eläinten voivan millään muotoa hyvin. Harmillisesti hyvien tilojen ihmiset ottavat eniten itseensä, kun tuotantoeläinten pidon ongelmista keskustellaan ja näiden huonojen tilojen ihmiset eivät edes huomaa keskustelua.

Tietoa on saatavilla
Tutkimukseen perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista löydät muun muassa EHK:n eläintieto.fi -sivustolta, jossa on käsitelty eri eläinlajien käyttäytymistä luonnon oloissa ja ihmisen hoidossa, ja Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sivulta.

Päiväaikaan kuvattua eri tahojen kuva- ja videomateriaalia tuotantoeläinten oloista tarjoavat muun muassa Lisää lihasta.fi, josta löytyy video sikalasta ja lihanautatilalta, Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta, johon voi laittaa kuvia ja videoita hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja niiden elinoloista ja Avoinmaaseutu.fi -sivusto, jonka on tarkoitus toimia yhdyslinkkinä tuottajien ja kuluttajien välillä sekä Youtubessa elaintenhyvinvointi -niminen sivusto, jossa on videoita eri eläintiloilta. Lisäksi Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut salakuvattua materiaalia tuotantoeläinten oloista suomalaisilla maatiloilla.

Sivun kuvat ovat MMM:n kuva-arkistosta.

2 kommenttia:

  1. Tässä kirjoituksessa näkyy ja kuuluu eläinsuojeluasiamiehen suurin ja tärkein valtti: puolueettomuus. Samassa kappaleessa esitellään niin lihateollisuuden kuin eläinsuojeluyhdistysten julkaisemaa materiaalia, jotta lukija voi tutustua asiaan useista eri näkökulmista. Eläinten tila on -kuten Sari kirjoittaa- toisilla tiloilla loistava ja toisilla surkea. Siksi materiaalia löytyy laidasta laitaan, eikä mikään yksi kuva näytä koko totuutta. Olisikin tärkeää, että eri osapuolet myöntäisivät tämän ja voisivat toimia yhdessä - eläinsuojeluasiamiehen haukankatseen alla :)

    VastaaPoista
  2. "Suomessa leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista." Tämähän on silkkaa valhetta. Suomessa eläimelle saa suorittaa kipua aiheuttavan toimenpiteen jopa ilman puudutusta. Vai väittääkö joku tosissaan, että kivekset ovat karjuporsaalle "sairaus tai muu siihen verrattava syy"?

    VastaaPoista