Liikettä elämään!

Liikkuminen liittyy usein eläimen kannalta tarpeelliseen toimintaan, kuten ravinnonhankintaan. Liikkuminen on kuitenkin itsessäänkin olennaista eläinten psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Eläimen mahdollisuus liikkumiseen on edellytyksenä kaikkien muiden käyttäytymistarpeiden toteutumiselle.

Suomessa eläinten pidossa eniten liikkumista rajoittavat naudan eläminen parteen kytkettynä sekä emakoiden pitäminen porsimis- ja tiineystyshäkeissä suuren osan vuodesta. Parteen kytkettyjen nautojen ja yksittäishäkeissä elävien sikojen liikkuminen rajoittuu lähinnä vain makuulle menoon ja seisomaan nousemiseen. 

Seura- ja harrastuseläintenkin kohdalla voi tulla liikkumiseen liittyviä ongelmatilanteita. Jyrsijöiden, kanien ja lintujen liian pienet häkit rajoittavat näille eläimille ominaista liikkumista. Hevosten ja koirien kohdalla ongelmaksi voi muodostua omaehtoisen liikkumisen rajoittaminen.

Ulkoilma virkistää

Eläimen liikkumisvapaus sisätiloissa on hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto kuin kytkettynä pitäminen. Useiden eläinten hyvinvoinnille on kuitenkin tärkeää myös mahdollisuus ulkoiluun. Monet eläinten kannalta oleelliset käyttäytymistarpeet toteutuisivat paremmin, jos eläimillä olisi mahdollisuus päästä edes osaksi aikaa vuodesta pois sisätiloista. Monilla tuotanto- ja lemmikkieläimillä ei kuitenkaan ole ulkoilumahdollisuutta.

NAUTA

Suomen lypsylehmistä noin puolet elää paikalleen kytkettyinä. Vuoden 2010 tietojen mukaan lihakarjasta noin viidesosa elää parsinavetoissa, mutta osa elää silloinkin karsinoissa. Nautojen kytkeminen paikoilleen aiheuttaa patoutunutta liikunnan tarvetta jo yhdessä vuorokaudessa. (9.12.2015: Muokattu kappaletta lihanautojen kytkettynä pitämisen osalta.)

Naudan kytkeminen estää sille ominaista käyttäytymistä, kuten oman ja varsinkin lajikumppanin kehonhoitoa, valitsemasta itselleen soveliainta makuupaikkaa tai -asentoa, mahdollisuutta seurustella lajikumppaneiden kanssa tai välttää epämieluisaa vierustoveria.  

Parsinavetassa naudat elävät paikoilleen kytkettyinä.

Laidunnus

Laidunnuksen on todettu edistävän nautojen fyysistä terveyttä, esimerkiksi jalkojen ja sorkkien kuntoa parantamalla sekä mahdollistavan kaikista pitotavoista parhaiten nautojen lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen. 

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee pohtia kaikkien nautojen laidunnus- tai ulkoilumahdollisuutta.

HEVONEN

Suomessa hevosia pidetään useimmiten yksittäiskarsinoissa. Pihatot, joissa hevoset liikkuvat vapaana ryhmässä ja niillä on jatkuva ulkoilumahdollisuus, ovat lisääntymässä. Pilttuut, joissa hevoset elävät päästään kytkettyinä ovat lähes hävinneet Suomesta.

Hevosten liikunnantarve patoutuu helposti runsaasta sisällä karsinassa tai pilttuussa pitämisestä ja hevosen tulee päästä ulkoilemaan ja liikkumaan päivittäin.

Riittävän isossa tarhassa mahtuu laukkaamaan.

Liikunta ja ulkoilu

Ihmisten hoidossa olevat hevoset pääsevät liikkumaan esimerkiksi ratsastuksessa tai raviharjoituksissa. Pelkkä ihmisen tarjoama ja vaatima liikunta ei kuitenkaan ole riittävää hevosen kokonaishyvinvoinnin kannalta, vaan hevosen tulee päästä päivittäin liikkumaan vapaasti omaan tahtiinsa ja omien halujensa mukaan. 

Osassa talleista ulkotarhat ovat varsin pieniä, eivätkä hevoset pääse tämän lisäksi muualle ulkoilemaan vapaasti. Liian pienet ulkotarhat rajoittavat hevosten liikkumista lähinnä hitaaseen käyskentelyyn tai paikoillaan seisomiseen. Hevosen ulkotarhan tuleekin olla niin suuri, että hevonen mahtuu liikkumaan siellä kaikissa askellajeissa.

Lisää eläinten liikunnan tarpeesta marraskuun 2013 blogikirjoituksessa

Teksti: Satu Määttänen & Sari Salminen
Kuvat: MMM:n kuva-arkisto