Jotta voi valita eri
vaihtoehtojen välillä, tarvitsee kuluttaja tietoa kananmunien eri
tuotantomuodoista ja niiden vaikutuksesta kanojen hyvinvointiin. Kaupoissa
tietoa on vaihtelevasti saatavilla, eivätkä mainosten kuvat yleensä vastaa
todellisuutta. Internetistä löytyy tietoa eri kanalatyypeistä, jos jaksaa tehdä
taustakartoitusta ennen kauppaan lähtöä.
Minä en ole tuotantokana. |
Munia, munia, munia…
Kaupan kananmunaosastolla menee
helposti pää pyörälle. Sieltä löytyy niin onnellisen kanan munia, vapaan kanan
munia, pienryhmäkanalan munia, orsikanan munia, lattiakanalan munia, luomumunia
ja vaikka mitä muita. Mitä eroa näillä kaikilla sitten on?
Suomessa myytävät munat tulevat
neljästä erilaisesta kanalatyypistä. Munapaketissa saatetaan tosin mainita vain
kauppanimi, minkä vuoksi vaihtoehtoja näyttää olevan enemmänkin. Jokaisessa
kananmunassa olevan leiman ensimmäisestä numerosta pystyy tarkistamaan kananmunan tuotantotavan.
Kanalatyypit ja niiden numerokoodit ovat: Varusteltu häkkikanala (3), avokanala
(2), ulkokanala (1) sekä luomukanala (0).
Minä en ole tuotantokana. |
Varusteltu häkkikanala (3)
Varusteltua häkkikanalaa
kutsutaan myös virikehäkkikanalaksi, pienryhmäkanalaksi tai virikkeelliseksi
pienryhmäkanalaksi. Häkkikanalan kauppanimiä ovat ”orsikanalan munat”, ”virike”
sekä ”virkku”.
Varustellut häkkikanalat ovat
yleisin kananmunien tuotantomuoto. Häkeissä on oltava pesä, orsia sekä pehkua.
Tilaa kanaa kohden on oltava 750 cm², josta vähintään 80 % eli 600 cm² on
oltava ainakin 45 senttimetriä korkeaa. Loppuala voi olla matalampaa, kuitenkin
vähintään 20 cm, jolloin kana ei mahdu seisomaan alueella.
Kanamäärää häkkiä kohden ei ole
rajoitettu, mutta yleensä yhdessä häkissä on kymmeniä kanoja. Kanalassa häkit
sijaitsevat vierekkäin useassa kerroksessa.
Avokanala (2)
Avokanalan tavallisempi kutsumanimi
on lattiakanala. Lattiakanaloita on kahdenlaisia, tavallisia lattiakanaloita
sekä kerroslattiakanaloita (kerrosritiläkanala). Avokanaloiden munia myydään
kauppanimillä ”vapaan kanan munia”, ”onnellisen kanan munia” sekä ”vapaa”.
Avokanaloissa kanat voivat
liikkua vapaasti ja ne elävät väljemmin kuin häkkikanat. Kanoille on tarjolla
orsia ja pesiä. Pehkua on oltava vähintään kolmasosa lattiapinta-alasta ja 250
cm² kanaa kohden.
Kerroslattiakanalassa on
pehkualueen lisäksi useita ritilästä tehtyjä kerroksia ja tasoja, joissa kanat
oleilevat. Tasoja saa olla enintään neljässä kerroksessa. Kerrosten avulla
kanojen määrä lattiapinta-alaa kohden saadaan suuremmaksi kuin tavallisessa
lattiakanalassa.
Avokanaloiden parvikoko voi
vaihdella muutamista sadoista tuhansiin ja jopa kymmeniin tuhansiin kanoihin.
Ulkokanala (1)
Ulkokanalan munia myydään myös
nimillä ”ulkomunia”, ”free range” sekä ”laidunkanan munia”.
Ulkokanalan sisätilat ovat
avokanaloita. Sisätilojen lisäksi ulkokanoilla on päivittäinen
ulkoilumahdollisuus vuoden ympäri. Huonosta säästä tai muista vastaavista
syistä johtuen kanoja saa pitää sisätiloissa enintään 12 viikon ajan vuoden
aikana.
Luomukanala (0)
Luomukanaloissa kanat elävät
väljemmin kuin muissa tuotantomuodoissa. Luomukanalan sisätilat ovat
avokanaloita, mutta kanojen määrä neliömetriä kohden on avokanaloita pienempi
ja kanalassa on oltava ikkunat luonnonvalon saamiseksi.
Myös orsien pituus kanaa kohden
on luomukanaloissa hieman pidempi kuin häkki- tai avokanaloissa.
Luomukanaloissa kanojen parvikoko on rajoitettu maksimissaan 3000 yksilöön.
Luomukanojen on päästävä
ulkoilemaan olosuhteiden salliessa, vähintään toukokuun ja lokakuun välisenä
aikana. Kanoja ruokitaan luomurehulla ja kanoille on tarjottava päivittäin
karkearehua, jonka syöminen ja etsiminen toimivat kanoille virikkeenä.
Kanoihin liittyvästä
eläinsuojelulainsäädännöstä lisää Eviran julkaisussa.
Teksti: Satu Määttänen
Miksi kuluttajalle on annettu vastuu eläinten kohtelusta.Tosiasiassa se joka on eettinen maksaa eettisyydestään kovemman hinnan kuin se joka haluaa että eläimet voi huonommin mutta saa munat halvemmalla vaikka asia pitäisi olla päinvastoin.
VastaaPoistaJa miksi joillekin kanoille ei sallita samoja oikeuksia kuin luomukanoille. Kuluttaja ei pysty vaikuttamaan kanojen asemaan jos ne on joutuneet häkkikanalaan eikä luomukanalaan. Eli miksi eriarvoiset ryhmät vaikka eläinten kohtelu pitäisi olla kaikille yhtä hyvää. Asiat on parannetava lain kautta ei kulutustottumusten. Sillä halpa hinta houkuttaa epäeettisyyteen. Eli vapaaehtoisuus ei sovellu kanojen aseman parantamiseen.
Miksi ei tehdä perusminimivaatimuksia niin että kaikki kanat voi hyvin ja hinnat muotoutuu lopulta sellaiseksi ettei ole halpoja munia vaan keskihintaisia luomumunia ja hyvinvoivia kanoja.
Kyllä kuluttajallakin on vastuu eläinten hyvinvoinnista silloin, kun hän käyttää eläinperäisiä tuotteita. Kananmunissa on vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuuksia, joilla kuluttaja voi vaikuttaa siihen, millaista kanojen pito on. Kuluttaja ei varsinaisesti maksa eettisyydestä, vaan kanojen saamasta lisätilasta ja erilaisista mahdollisuuksista käyttäytyä lajinomaisesti.
VastaaPoistaVarustellut häkit ovat muun muassa lainsäädännön keino viedä kanojen hyvinvointia eteenpäin, kun aiemmin oli käytössä ahtaammat ja pelkistetymmät varustelemattomat eli patterihäkit. Lainsäädäntö yksinään ei riitä asioiden eteenpäin viemiseen. Mielestäni vapaaehtoisuus lainsäädännön rinnalla soveltuu eläinten hyvinvoinnin parantamiseen erinomaisesti.
Olen samaa mieltä, kuin ensimmäinen kommentoija eli on väärin, että yhteiskunnassa on yleensäkin mahdollisuus pitää eläimiä, tässä tapauksessa kanoja, huonosti. Ja kanojen kohdalla kaikki muut vaihtoehdot paitsi luomukanala ovat mielestäni huonoja. Eläinten hyvinvoinnin ei pitäisi olla markkinatalouden ja kulutuksen sanelemaa, vaan yhteiskunnan omantunnon pitäisi sallia vain hyvinvoivia eläimiä. Meidän perheemme on monta vuotta ostanut vain luomumunia. Silti muunlaiset kananmunat eivät ole poistuneet myynnistä. Lopulta sekään ei riittänyt, vaan nyt meillä on oma kotikanala, jossa on vain 11 kanaa ja 2 kukkoa ja niillä on mahdollisimman kunnollinen elämä. Lisäksi 5 kanoista on ollut entisiä tuotantokanoja, jotka olivat lopetukseen menossa vielä tuottaessaan joka päivä munia. Valitettavasti tällä valinnalla me emme enää pysty ostamalla vaikuttamaan kananmunatuotantoon, emmehän enää osta kaupasta muniamme. Samoin naapurimme eivät enää joudu ostamaan tuhannen kanan laumoissa elävien munia. Miten me nyt sitten voimme vaikuttaa kanojen hyvinvointiin, jos kuluttamalla pitäisi vaikuttaa? Silti mielestämme kotikanalan kanat useimmiten voivat paremmin kuin mitkään tuotantokanat, sillä niiltä ei enää vaadita tehokasta tuotantoa, laumat ovat normaalimman kokoisia ja tilaa on vieläkin enemmän puhumattakaan virikkeistä. On totta, että eettiset valinnat ovat usein myös kalliimpia ja me köyhänä lapsiperheenä jouduimme maksamaan eettisyydestämme suhteessa aika paljon verrattuna kanojen oloista piittaamattomaan kuluttajaan, joka ostaa vain halvimpia häkkikanojen munia. Lisäksi tuottaja saa kyllä halvoista munista aivan kohtuuttoman vähän tuloa!
VastaaPoistaKuluttajan valinnat ovat yksi vaikuttamismahdollisuus, ei suinkaan ainoa. Lainsäädäntökään ei yksinään riitä asioiden eteenpäin viemiseen. Mielestäni vapaaehtoisuus lainsäädännön rinnalla soveltuu eläinten hyvinvoinnin parantamiseen erinomaisesti. Eettisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin ja muihin tuotteisiin liittyy useinmiten korkeammat tuotantokustannukset ja siksi tuotteet ovat kalliimpia kuin muut.
VastaaPoista