Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Hyvinvoivat tuotantoeläimet

Sekä aiemmassa työssäni Evirassa että eläinsuojeluasiamiehenä on harmillisen usein nostettava esiin ongelmakohtia ja niitä asioita, jotka ovat huonosti tai joissa on parannettavaa. Ajattelin vaihteeksi tuoda esiin, että meillä on moni asia aivan erityisen hyvin täällä Suomessa.

Häntä on tärkeä osa sikaa!

Hännänkatkaisukielto ja muut toimenpiteet
Selkeä ja yksiselitteinen hännänkatkaisukielto on ollut voimassa reilun kymmenen vuotta. Sitä ennenkin se oli kiellettyä, mutta sanamuoto oli nykyistä epäselvempi ja tulkinnanvaraisempi. Hännänkatkaisu on puhuttanut eniten sikojen kohdalla, vaikka onneksi se ei ollut sikataloudessakaan ehtinyt kehittyä maan tavaksi. Maailmalla hännänkatkaisua on käytetty ja käytetään edelleenkin myös naudoilla estämään häntien vahingoittumista täysritiläkarsinoissa tai vähentämään sonnan leviämistä hännän heiluessa. Meillä ei tällaista käytäntöä ole ikinä syntynyt.

Suomessa leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista. Ulkonäön muuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat kiellettyjä. Näin ollen meillä ei esimerkiksi typistetä lintujen nokkia omien lajitovereiden nokkimisen eli kannibalismin estämiseksi.

Komea kukko nokkineen!

Terveys, terveys ja terveys
Vaikka välillä ärsyynnyn, että eläinten terveys nostetaan ensimmäisenä esille eläinten hyvinvoinnista puhuttaessa, on se erittäin merkittävä tekijä eläinten hyvinvoinnissakin. Terveys on osa eläimen hyvinvointia. Sairaan eläimen hyvinvointi on usein heikentynyt. Suomessa eläinten terveys on erinomaisella tasolla. Meillä on huomattavan vähän tarttuvia eläintauteja, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö on maltillista. Erityisesti sikapuolella on toimiva eläinten terveydenhuoltojärjestelmä taannut hyvän eläinten terveystilanteen maassamme.

Avoimuus ja yhteistyö
Suomessa eläinten hyvinvoinnista voidaan keskustella ryhmissä, joissa on edustajia elinkeinosta, viranomaisista, tutkijoista, eläinsuojelujärjestöistä ja kaikista muista asianosaisista tahoista. Avoimuuden ja keskustelun ilmapiiri on meillä olemassa. Vaikeistakin asioista voidaan puhua ja pyrkiä löytämään ratkaisuja. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvoja, kun asioita halutaan oikeasti edistää, joten olemme hyvällä tiellä. Lisää realistista tietoa tarvitaan edelleen, jotta kuluttajilla ja päättäjillä on oikea kuva eläinten pidosta tuotantoeläiminä.

Laitumella laumassa!


Millaista tuotantoeläinten pito on Suomessa?
Mainosten antama kuva eläinten pidosta on usein harhaanjohtavaa ja mainosten tehtävä onkin lisätä myyntiä eikä niinkään jakaa tietoa. Meillä on aivan erinomaisia tiloja, joilla eläinten hyvinvoinnin huomioiminen on kunnia-asia ja osa normaalia toimintaa. Eläinten lajinmukainen käyttäytyminen on mahdollista ja sosiaalisilla eläimillä on lajitovereita seuranaan. Ne voivat liikkua ja niillä on mukava makuupaikka. Niitä kohdellaan hyvin, jolloin ne luottavat hoitajaansa.

Toisaalta meillä on myös surkeatakin surkeampia tiloja, joissa ei voi sanoa eläinten voivan millään muotoa hyvin. Harmillisesti hyvien tilojen ihmiset ottavat eniten itseensä, kun tuotantoeläinten pidon ongelmista keskustellaan ja näiden huonojen tilojen ihmiset eivät edes huomaa keskustelua.

Tietoa on saatavilla
Tutkimukseen perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista löydät muun muassa EHK:n eläintieto.fi -sivustolta, jossa on käsitelty eri eläinlajien käyttäytymistä luonnon oloissa ja ihmisen hoidossa, ja Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sivulta.

Päiväaikaan kuvattua eri tahojen kuva- ja videomateriaalia tuotantoeläinten oloista tarjoavat muun muassa Lisää lihasta.fi, josta löytyy video sikalasta ja lihanautatilalta, Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta, johon voi laittaa kuvia ja videoita hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja niiden elinoloista ja Avoinmaaseutu.fi -sivusto, jonka on tarkoitus toimia yhdyslinkkinä tuottajien ja kuluttajien välillä sekä Youtubessa elaintenhyvinvointi -niminen sivusto, jossa on videoita eri eläintiloilta. Lisäksi Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut salakuvattua materiaalia tuotantoeläinten oloista suomalaisilla maatiloilla.

Sivun kuvat ovat MMM:n kuva-arkistosta.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Asian ytimessä...

Nyt ollaan päästy asian ytimeen eläinten hyvinvointia koskevassa keskustelussa. Alamme oikeasti keskustella siitä, miten me haluamme eläimiä Suomessa pidettävän. Julkisuudessa on nostettu esiin pääasiassa tuotantoeläimiin littyviä asioita, mutta monia samantyyppisiä asioita tulee selvitettäväksi myös seura- ja harrastuseläinten osalta. Eläinten hyvinvointiasiat kiinnostavat monia eri tahoja niin tavallisia kansalaisia kuin edustustehtävissä olevia.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio ja eläinsuojeluasiamies.

Arvovieraita
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio kävi tutustumassa eläinsuojeluasiamiehen, Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen toimintaan. Haukio oli erittäin kiinnostunut eläinten hyvinvointiasioista ja oli monista asioista jo hyvin perillä. Kultarannassa viime kesänä maisemanhoitotöissä olleet lampaat, ovatkin tulossa jatkamaan töitään tänä kesänä.

Ankat ulkoilemassa

Olennaiset käyttäytymistarpeet
Kokonaisuudistuksen kourissa oleva eläinsuojelulaki tulee työryhmän ehdotuksen mukaan painottamaan eläimen hyvinvoinnin edistämistä ja sen mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen. Neuvottelukunnat valmistelevat parhaillaan lausuntojaan eri eläinlajien käyttäytymistarpeista niin tuotanto- kuin seura- ja harrastuseläinten osalta. Lausunnot olennaisista käyttäytymistarpeista valmistuvat kesään mennessä.

Nyt jo läpikäytyjen eläinlajien osalta on yhtenä merkittävänä asiana noussut esiin eläinten liikkumisen tarve ja tarve saada liikkua lajille tyypillisesti esimerkiksi kanilla loikkien. Vaikka media on ollut lähinnä kiinnostunut tuotantoeläimistä, joiden tila on erittäin rajoitettu, koskee tämä muitakin eläinlajeja hevosista pieniin jyrsijöihin. Liikkumisen tarpeeseen liittyy kiinteästi riittävän tilan tarve, vaikka se vaikuttaa myös monien muiden tarpeiden toteuttamismahdollisuuksiin.

Liikkumisen tarpeen lisäksi on toki muitakin tärkeitä käyttäytymistarpeita kuten ravinnonhankintaan liittyen saalistaminen, metsästäminen, tutkiminen tai tonkiminen. Metsästämistarvetta esimerkiksi voidaan tyydyttää muillakin tavoilla kuin tarjoamalla eläimelle elävää saalista metsästettäväksi. Sosiaalisten eläinten kohdalla merkittävä tarve on myös riittävä, muttei liiallinen, lajitovereiden määrä.


Eläinten hyvinvointikeskus EHK


Eläintieto.fi
Kaikkien meidän saatavilla olevan tiedon määrä on tänä päivänä todella suuri. Jatkuvasti joutuu miettimään, mihin internetin ihmeellisestä maailmasta löytämäänsä tietoon voi luottaa. Tämä on ongelmana myös eläinten hyvinvoinnin alueella. Onneksi asiaan on saatu merkittävää parannusta, kun Eläinten hyvinvointikeskus avasi uudet eläintieto.fi -sivustonsa.

Eläintieto.fi kertoo eläimestä ihmisen käytössä - eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta

Kuvat:
Jenni Haukion ja Sari Salmisen kuvan on ottanut Tiina Kauppinen
Ankkakuva on MMM:n kuva-arkistosta