Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

torstai 20. marraskuuta 2014

Kenelle ilmoitan kaltoinkohdellusta eläimestä?


Keneen olla yhteydessä, jos havaitsee tai epäilee eläimen kaltoin kohtelua? Kannattavinta on tehdä eläinsuojeluilmoitus suoraan oman kunnan virkaeläinlääkärille, eli kunnaneläinlääkärille tai valvontaeläinlääkärille. Ilmoituksen voi tehdä myös kunnan terveystarkastajalle. Virkaeläinlääkärit ja terveystarkastajat työskentelevät usein vain virka-aikoina, joten muina aikoina eläinsuojeluilmoitus kannattaa tehdä poliisille.

Vaikka ilmoituksen tekisi omalla nimellään, eivät eläinsuojeluviranomaiset yleensä luovuta ilmoituksen tekijän henkilötietoja tarkastuksen kohteelle. 

Kuvan rotat eivät liity juttuun.

Eläinsuojeluviranomaisten yhteystietojen löytyminen
Eläinsuojeluilmoituksen tekeminen on kuitenkin paikoitellen helpommin sanottu kuin tehty. Etsittäessä internetistä Suomen suurimpien kuntien ja kaupunkien eläinsuojeluviranomaisten yhteystietoja, tulee esiin, että eri kuntien tietojen välillä on valtavasti eroja. Toisten sivuilla yhteystiedot löytyvät helposti ja niillä on paljon tietoa eläinsuojeluilmoituksen tekemisestä.

Joidenkin kuntien nettisivuilta on hyvin vaikeaa löytää edes eläinsuojeluviranomaisten yhteystietoja. Yhteystietojen löytyminen edellyttää navigointia ensiksi terveyspalveluiden ja sen jälkeen monen muun linkin kautta lopuksi eläinlääkintään tai eläinsuojeluun. Kuinka moni kansalainen osaa etsiä eläinsuojeluviranomaisten yhteystietoja terveyspalveluista? Hakutoiminto pitäisi olla kunnossa.

Osassa tapauksista kunnan nettisivuilta löytyi helposti eläinsuojeluviranomaisten yhteystiedot ja mahdollisesti lyhyt maininta, että kyseisen virkamiehen tehtäviin kuuluu ”eläinsuojeluasiat” ja ”eläinsuojeluvalvonta”. Näissä tapauksissa olisi mukavaa olla vielä lisää tietoa yleisesti eläinsuojeluasioista ja -valvonnasta.

Muutaman kunnan nettisivuilla oli ohjeistus ja linkki eläinsuojeluilmoituksen tekemiseen eläinsuojeluyhdistykseen. Tämä on erittäin kummallista, sillä jokaisen kunnan tulee ensisijaisesti tarjota eläinsuojeluviranomaisten yhteystiedot. Vain viranomainen voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos eläinten pidossa havaitaan puutteita. Ei ole oikein, että viranomainen siirtää omia töitään vapaaehtoisten tehtäväksi.

Kuvan kissa ei liity juttuun.

Osa kunnista oli hoitanut eläinsuojeluvalvonnasta tiedottamisen kotisivuillaan varsin mallikkaasti. Eläinsuojeluviranomaisten yhteystietojen lisäksi löytyi yleistä tietoa eläinsuojelulaista, eläinsuojeluvalvonnasta sekä tarkat ohjeet miten, koska ja kenelle eläinsuojeluilmoitus tulisi tehdä. Tällöin myös eläinsuojelulakia tuntemattoman on helppo tehdä ilmoitus oikealle henkilölle.

Eläinsuojeluasiat ja -valvonta sekä yhteystiedot olivat helposti esillä muun muassa Helsingin, Tampereen, Seinäjoen, Porvoon, Porin, Lahden ja Jyväskylän nettisivuilla.  

Vinkkejä yhteystietojen etsimiseen
Jos et löydä oman kuntasi eläinsuojeluviranomaisen yhteystietoja kunnan nettisivuilta, voit hakea kunnaneläinlääkärin yhteystiedot Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) nettisivuilta, kohdasta ”eläinlääkäripalvelut”, josta löytyy PDF- tiedostona jokaisen kunnan kunnaneläinlääkärin nimi sekä puhelinnumero.

Voit myös olla yhteydessä Aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin, jos eläinsuojeluasian hoitaminen ei etene kuntatasolla. Läänineläinlääkärien yhteystiedot löytyvät Aluehallintoviraston nettisivuilta kohdasta ”yhteystiedot” ja ”henkilöhaku”, valitsemalla organisaatioksi oman aluehallintovirastosi ja hakusanaksi läänineläinlääkäri.

YLEISTÄ ELÄINSUOJELUVALVONNASTA
Valtio ostaa eläinsuojeluvalvonnan tehtävät kunnilta. Kuntien ympäristöterveydenhuoltoon sisältyy eläinlääkintähuolto, jonka osana eläinsuojeluvalvonta toimii. Ympäristöterveydenhuollon yksiköt toimivat joko yhden tai useamman kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla.

Eläinsuojeluviranomaiset
Kunnissa eläinsuojeluvalvontaa tekevät virkaeläinlääkärit, kuten kunnan- ja valvontaeläinlääkärit, terveystarkastajat sekä poliisi. Kuntien eläinsuojeluvalvontaa ja -viranomaisia ohjaa ja valvoo aluehallintovirasto (AVI), jossa työskentelevät läänineläinlääkärit tekevät myös eläinsuojelutarkastuksia.

Eläinsuojeluvalvojat ja -neuvojat
Varsinaisten eläinsuojeluviranomaisten lisäksi on olemassa AVIn valtuuttamia eläinsuojeluvalvojia sekä eläinsuojelujärjestöissä toimivia eläinsuojeluneuvojia.

AVI:n valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat voivat tehdä itsenäisiä eläinsuojelutarkastuksia muualle kuin kotirauhan piiriin tai toimia viranomaisten apuna kotirauhan piiriin tapahtuvissa tarkastuksissa. Eläinsuojeluvalvojat eivät voi antaa määräyksiä ja kieltoja, vaan he antavat ohjeita ja neuvoja eläinsuojeluasioihin liittyen ja ottavat yhteyttä eläinsuojeluviranomaisiin, jos havaitsevat eläinsuojelulain vastaista toimintaa.

Eläinsuojeluyhdistysten neuvojilla ei ole lain suomaa oikeutta tehdä tarkastuksia, mutta he antavat neuvoja ja ohjeita eläinten pitoon, hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa.

Lisää tietoa eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinsuojeluviranomaisista löytyy eläinsuojeluasiamiehen blogista marraskuulta 2013.

Eläinsuojelutarkastus
Eläinsuojeluviranomainen voi tarkastaa eläinten pidon kotirauhan piirissä vain, jos on syytä epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen määräysten tai säännösten vastaisesti. Useimmiten syy epäilyyn nousee tavallisten kansalaisten tekemistä eläinsuojeluilmoituksista. 

Tarkastuksessa tarkistetaan eläimen kunto, sen pitopaikka, eläimelle tarkoitettu ravinto, juotava, varusteet ja välineet sekä otetaan tarvittaessa näytteitä. Poliisi antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille, jos heitä estetään suorittamasta valvontatehtävää.

Teksti: Satu Määttänen ja Sari Salminen
Kuvat: MMM:n kuva-arkisto

torstai 13. marraskuuta 2014

Eläinten hyvinvointiseminaari 2015

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa. Yhtenä keinona on kaikkien ihmisten tiedon lisääminen eläinten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista.

Eläinsuojeluasiamies järjestää keväällä 2015 Eläinten hyvinvointiseminaarin, joka on kaikelle yleisölle avoin ja maksuton.

Seminaarin puheenvuoroista suurin osa on suomeksi, mutta kaksi luentoa ovat englanniksi ilman tulkkausta. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin ja samoin ilmoittautuminen avataan vasta lähempänä seminaaria ja siitä ilmoitetaan erikseen. Seminaariin tulee ilmoittautua, sillä paikkoja on rajoitetusti. Osallistua voi joko iltapäivään, iltaan tai kumpaankin.

Varatkaa päivä kalenteriinne jo nyt.
 
Eläinten hyvinvointiseminaarin ennakkomainos

tiistai 4. marraskuuta 2014

Avoin eläinsuojelulain valmistelu jatkuttava



Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän ja ohjausryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kuitenkin on ollut jo pitkään selvää, ettei lakiehdotusta saada valmiiksi siihen mennessä. Monta laajaa asiaa ja aihekokonaisuutta on käsittelemättä ja päättämättä.

Kun eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen on ryhdytty, on tärkeää, että työ tehdään kunnolla ja eri tahojen näkökulmat huomioidaan. Mitään syytä hosumiseen ei ole, sillä uudistettu laki tulee olemaan käytössä vuosikymmeniä. Eläinten parasta ei saavuteta sillä, että työn tärkeimpänä tavoitteena on edetä vauhdikkaasti loppuun.

Uuden lain sisällössä on osattava pohtia asioita myös tulevaisuuden kannalta. Ratkaisuja ei voida tehdä vain tämänhetkisen tilanteen pohjalta. Jos jollakin eläinten pidon alalla on tällä hetkellä vaikeuksia, ne eivät voi olla eläinten hyvinvoinnin pitkän tähtäimen parantamisen esteenä.

Laajapohjainen valmistelu oleellista
Eläinsuojelulain valmistelussa on pyritty laajaan sidosryhmien kuulemiseen ja osallistamiseen sekä erityiseen avoimuuteen. Valmistelevien virkamiesten työtä on näin ollen ollut ohjaamassa ja tukemassa useita eri tahoja.

Useat lakiuudistusta varten tehtävät selvitykset ovat valmistuneet ja osa valmistuu vasta tämän syksyn aikana. Tämä tarkoittaa, että pykäläehdotusten laatiminen on näiden selvitettävien asioiden osalta vielä kesken.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohjausryhmän on tarkoitus linjata lain suuntaa periaatteellisten asioiden osalta. Lokakuun loppuun mennessä on linjattu vasta lain soveltamisalaa, tarkoitusta ja yleisiä periaatteita sekä viimeisimmässä kokouksessa löytöeläinten hoitoa ja kuljetusta koskevia asioita.

Käsittelemättä on runsaasti laajoja ja merkittäviä asiakokonaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa eläinten jalostaminen ja eläinten liikkumisen vapaus. Eläinten ulkokasvatus, juomaveden saanti, ravinto, erilaiset eläimille tehtävät toimenpiteet, eläinkilpailut, hoito, kohtelu, sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen, pitopaikan puhtaus ja turvallisuus ovat myös suuria vielä käsittelemättömiä asiakokonaisuuksia.

Ohjausryhmän lisäksi on lainvalmistelijoiden käytettävissä ollut työryhmä, jonka jäsenten asiantuntemus eläimistä ja eläinsuojelusta on varmasti tuonut laajaa näkemystä valmisteluun. Työryhmän työskentelyyn on vasta tänä vuonna kutsuttu eläinten hyvinvointitutkija antamaan oman panoksensa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

Maa- ja metsätalousministeri toteaa 14.10.2014 annetussa tiedotteessa, että lakiesitys voidaan viimeistellä ministeriössä virkatyönä, kun ohjausryhmä on vuoden loppuun mennessä saanut suuret linjaukset tehtyä.

Ohjausryhmän jäsenenä kummastelen kovasti tällaista päätöstä. Ohjausryhmällä on kolme kokousta tänä vuonna eikä ole millään mahdollista, että linjauksia edes kaikkien tärkeimpien asioiden osalta ehditään tehdä näissä kokouksissa.

Lain valmistelun jatkaminen pelkästään virkamiestyönä on lyhytnäköistä eikä palvele eläinten eikä yhteiskunnan etua.

Lain lähtökohtaa halutaan muuttaa eläinten kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta suojelemisesta eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän vuoksi on oleellista, että valmistelutyö tehdään erilaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä hyödyntäen. Tämän toteutumiseksi tulisi työryhmän ja ohjausryhmän työaikaa jatkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Aiheeseen on ottanut kantaa myös Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta