Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Sianlihantuotannosta

Kotimaisessa sianlihantuotannossa on eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta kaksi vaihtoehtoa, tavanomainen ja luomutuotanto. Jo monena vuonna on uutisoitu joulun alla, kuinka luomukinkkuja on vaikea saada. Silloin ihmiset haluavat panostaa myös eläinten hyvinvointiin. Miksi vain jouluna halutaan luomusikaa? Voisiko sitä muulloinkin miettiä, mistä sianliha tulee?

Luomusianlihantuotanto on Suomessa melko pientä vielä tänä päivänä. Maassamme on tällä hetkellä 15 luomusikatilaa. Kuluttajilla pitäisi olla ostointoa muulloinkin kuin jouluna ja muillekin ruhon osille kuin kinkulle, jotta luomutuotanto lähtisi suurempaan nousuun. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välisistä eroista ei välttämättä tiedetä tarpeeksi ja tiedon hakeminen koetaan ehkä hankalaksi.

Luomutuotannon vaatimukset edellyttävät eläimille syötettävän rehun lisäksi eläinten hyvinvoinnin huomioimista. Näin ollen luomutuotanto on tällä hetkellä ainoa mahdollisuus, jos kuluttaja haluaa vaikuttaa kaupassa valinnoillaan suomalaisten sikojen elinoloihin.


Yleiset erot
Yleisellä tasolla merkittävänä erona on se, että luomussa sikojen makuualue on kuivitettava luonnonmateriaalilla ja että sioille on tarjottava mahdollisuus ulkoiluun toukokuusta lokakuulle. Karjun kohdalla sisäkarsinan tila on sama molemmissa tuotantomuodoissa. Kasvavien sikojen eli vieroitettujen porsaiden, siitos- ja lihasikojen kohdalla sisäkarsinatilaakin on oltava 0,2 - 0,4 neliömetriä enemmän sikaa kohden. Luomussa on erikseen ulkotilojen tilavaatimukset.

Emakot, ensikot ja porsaat
Merkittävimmät erot eläinten hyvinvoinnin edellytyksissä luomun ja tavanomaisen välillä ovat emakoiden ja ensikoiden olosuhteissa. Siinä missä tavanomaisessa tuotannossa emakot ovat lähes puolet elämästään kääntymisen estävissä häkeissä, on luomutuotannossa kiellettyä pitää sikoja sellaisissa häkeissä.

Luomussa emakot on pidettävä ryhmissä lukuunottamatta tiineyden loppua, synnytystä ja imetysvaihetta, jolloin ne voivat olla yksittäiskarsinassa. Tavanomaisessa tuotannossa emakot saa pitää kääntymisen estävissä häkeissä viikko ennen odotettua porsimista, synnytyksen ja imetyksen aikana sekä tiimeytyksen ajan eli noin neljä viikkoa porsaiden vieroituksesta. Ryhmäkarsinassa tavanomaisen tuotannon emakot ovat tiinehtymisen jälkeen reilut kaksi kuukautta.

Eroja siis löytyy näiden kahden tuotantotavan väliltä. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa joissakin kaupoissa siihen, millaista sianlihantuotantotapaa hän kannattaa. Kaupat kuuntelevat asiakasta, ole siis rohkea ja pyydä vaihtoehtoja, jos niitä ei jo ennestään ole.

3 kommenttia:

  1. Hyvä ja täsmällinen vertailu olosuhteista eri tuotantotavoilla. Minun mielestäni luomutuotannon säännöissä on eläinten oloja parantavaa myös se,että niissä määritellään ruokintavaatimuksia, jotka ottavat eläimen luontaisen syömiskäyttäytymisen ja ravinnon tavanomaista paremmin huomioon. Eli sioille pitää aina antaa myös pureksittavaa rehua, heinää, säilörehua, juureksia tai muuta sellaista.

    VastaaPoista
  2. Porsaantuottajana kannatan ehdottomasti eläinten hyvinvointia eikä sille ole estettä myöskään tämän hetkisissä tavanomaisessa tuotannossa. Porsastuotannon tavoitteena on tuottaa porsaita. Luomutuotannon porsastuotanto on reilusti alle puolet tavanomaisesta . Luomuporsaan hinta tulisi olla kolmin tai nelin kertainen, jotta se olisi kannattavaa toimintaa. Puhumattakaan, että se vaatisi sikalarakennusten uusimista. Sikala on yleensä vähintään miljoonainvestointi . Sian luonnonmukaista käyttäytymistä on hierarkian ylläpitäminen, sekaravinto (mm. Liha) ja sen emo-ominaisuudet ovat suht. Heikot. Kiinnipitämisen tarkoitus on suojella syntymätöntä sikiötä ja avutonta porsasta. Porsas on kaikkein tärkein. Aina. Mikäli kuluttaja haluaa luomuporsasta, tuottajat ovat sitä valmiita tuottamaan. Porsastuotanto on sitä harjoittaville elinkeino. Kuluttaja voi vaatia myös romantiikkaa, kunhan on valmis maksamaan lopputuotteesta. Suomalaisten sikojen tilavaatimukset ovat korkeammat kuin muualla Euroopassa. Siten tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin muualla. Mikäli kustannukset vielä nousevat kuluttajan vaihtoehdoksi jää tyytyä ranskalaiseen, puolalaiseen tai jopa kiinalaiseen sianlihaan. Silloin olosuhteisiin ei voida vaikuttaa. Suomalainen tuotanto on siihen nähden äärimmäisen valvottua ja turvallista.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteistanne BritaSuokas ja Pirkko!

    On totta, että ruoan rakenne on myös merkittävä sian hyvinvoinnin kannalta ja sen olisi
    myös voinut mainita tekstissä.

    Emakoiden emo-ominaisuudet muuttuvat, jos niitä pidetään kääntymisen estävissä häkeissä. Nykyiset tutkimukset ovat osoittaneet, että emakoiden emo-ominaisuudet ovat paremmat, jos ne saavat porsia vapaasti. Toki on yksilöllisiäkin eroja. Vapaaporsituksessa synnytys on nopeampaa ja maidon tulo parempaa kuin häkissä porsitettaessa. Kun porsaat saavat ternimaitoa reilusti, on niiden vastustuskyky parempi. Näin ollen vaikka vapaaporsituksessa emakot voivat maata useammin pikkuporsaitansa kuoliaaksi, on porsaskuolleisuus myöhemmässä vaiheessa alhaisempi kuin häkissä porsineiden emakoiden osalta.

    VastaaPoista