Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

perjantai 21. elokuuta 2015

Asiaa broilerista


Suomessa kasvatetaan broilereita sekä luonnonmukaisessa että tavanomaisessa tuotannossa. Luomubroileritiloja on tällä hetkellä kolme, mikä on huomattavan pieni määrä, kun tavanomaisessa tuotannossa on noin 200 tilaa. Luomutarjonta ei siis ole valtaisaa, mutta sitä kuitenkin on. 

Tuotantomuotojen olennaiset erot ovat kasvunopeudessa, kasvatustiheydessä, valaistuksessa, ulkoilussa ja ruokinnassa. Yhteistä molemmille – luomulle ja tavanomaiselle – on broilereiden hallikasvatus kiinteällä ja kuivikkeella pehmustetulla lattialla. Tämän lisäksi tuotannossa hyödynnetään kananmunantuotannosta poiketen sekä kanat että kukot.

Luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja broilereiden elämässä
Kuvaa on muokattu maanantaina 24.8.2015 tavanomaisen tuotannon kanojen maksimilukumäärän osalta, sillä se vaihtelee tuotannossa eikä lukumäärälle ole tavanomaisessa tuotannossa lukumäärärajoitusta.

Kasvunopeus
Broileri on lihantuotantoa varten kasvatettu kana, joka on jalostettu kasvamaan nopeasti untuvikosta teuraskokoiseksi linnuksi. Broilerin rintalihakset ovat suuret ja sen jalat on jalostettu kannattelemaan tätä lihasmassaa. Vauhdikas kasvu tuo osalle linnuista hyvinvointiongelmia eläimen kasvaessa niin nopeasti. Linnun luusto ja sydän eivät aina pysy kasvuvauhdissa mukana, jolloin broilerin liikkuminen vaikeutuu ja terveysongelmia ilmaantuu.

Tavanomaisen tuotannon broileri kasvaa teuraspainoonsa noin 5 - 6 viikossa. Kasvunopeutta ei ole rajoitettu, mutta yleisimmin käytetyissä roduissa 64 gramman vuorokausikasvu on yleinen.

Luomutuotannossa suositellaan käytettäväksi hidaskasvuisia broilerirotuja, joiden vuorokauden kasvunopeus ei ylitä 35 grammaa. Nämä linnut kasvavat teuraspainoonsa noin 9 viikon ajan. Jos kuitenkin käytössä on muu kuin hidaskasvuinen lintu, on vähimmäisteurasiäksi määrätty 81 vuorokautta. 

Kasvatustiheys
Riittävän suuri elintila on eläimen hyvinvoinnille merkittävä tekijä. Se mahdollistaa monien eläimelle olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen.

Luomutuotannossa parven enimmäiskoko on 4 800 broileria. Sisätiloissa neliömetrillä saa olla 10 broileria, mutta elopaino 21 kg/m² ei saa ylittyä. Ulkotiloissa jokaista lintua varten on tilaa oltava 4 m².

Broilereiden suojelusta säädetään kolmiportaisesti niin, että kasvatustiheyden kasvaessa vaatimukset tuottajalle kasvavat. Alle 33 kg/ lintuja pitäviä tiloja koskevat perusvaatimukset. Suomessa tavanomaisen tuotannon broilerikasvattamot ovat käytännössä joko toisen tai kolmannen portaan kasvatustiheydessä.

Toisen portaan eli yli 33 kg/ lintuja kasvattavien tulee laatia tarkka kuvaus tuotantojärjestelmästään, josta tulee käydä ilmi keskeiset tekniset tiedot rakennuksista ja niiden laitteista. Muun muassa käytetyn pehkun laatu halutaan tietää, sillä se vaikuttaa suoranaisesti hallin ilmanlaatuun ja lintujen jalkapohjien sekä kintereiden terveyteen. Kuvaus on hyvä pitää ajan tasalla, sillä se tulee voida esittää aluehallintovirastolle pyydettäessä. Tiedot osastojen kasvatustiheyksistä ja niihin liittyvistä muutoksista tehdään kyseiselle taholle

Kasvatustiheyden nostaminen kolmannelle portaalle eli yli 39 kg/ vaatii lisäksi eläinten hyvinvointiin liittyviä takeita. Broilereiden kuolleisuuden ja jalkapohjatulehdusten määrän on oltava alle laskennallisen raja-arvon, eikä eläinsuojelutarkastuksissa saa olla todettua eläinsuojelusäännösten vastaista toimintaa edelliseltä kahdelta vuodelta.kasvatustiheyden ehdoton maksimi on 42 kg/m².

Valaistus
Valaistus tuotantohalleissa on pääsääntöisesti keinovalaistuksella hallinnoitua ja hämärää, sillä broileri on kehittyneen näköaistinsa ansiosta erittäin herkkä luonnonvalon vaihtelulle. Liian kirkas valo voi myös aiheuttaa linnuille stressiä ja häiriökäyttäytymistä.

Luonnonmukaisessa tuotannossa kasvatushallissa tulee broilereiden valoherkkyydestä huolimatta olla luonnonvaloa. Sen määrä on kuitenkin rajattua, ja ikkuna-alan tulisi olla noin 5 prosenttia lattia-alasta. Luomutuotannossa vuorokauden valoisa ajanjakso on pidennetty 16 tuntiin, jonka jälkeen yhtäjaksoinen valaistukseton lepoaika jatkuu 8 tunnin ajan. 

Tavanomaisen tuotannon puolella luonnonvalovaatimusta ei ole. Valaistua aikaa vuorokauteen mahtuu 16 tuntia, mikä tarkoittaa 6 tunnin päivittäistä pimeää lepoaikaa. Näistä neljän tulee olla yhtäjaksoisia.

Ulkoilu
Luomutuotannossa eläimille on mahdollistettava jatkuva pääsy ulos, joskin säävarauksella. Pääsääntöisesti broilereiden ulkona viettämän ajan tulisi olla 1/3 koko elinajasta, kuitenkin vähintään toukokuusta syyskuuhun. Broilerin lyhyen elinkaaren huomioiden, voi säiden takia talvikauden broilerin ulkoilu jäädä vähiin.

Tavanomaisessa tuotannossa ei edellytetä broilerin ulkoilun mahdollistamista, eikä sitä suurten lintumäärien ja eläintautiriskien vuoksi käytännössä toteutetakaan.

Ruokinta
Luonnossa kana etsii ruokansa nokkimalla ja kuluttaa siihen yli puolet valveillaoloajastaan. Broilereilla tämän tärkeän lajityypillisen tarpeen toteutuminen voidaan pyrkiä tyydyttämään tarjoamalla linnuille karkearehua päivittäin. Karkearehua ovat esimerkiksi juurikasvit, naatit tai viljakasvien oljet. Karkearehu toimii linnuille muun muassa virikkeenä. Tavanomaisessakin tuotannossa broilereille tarjotaan usein myös kokonaisia jyviä nokittavaksi. 
Teksti Marisa Puntanen ja Sari Salminen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti