Jalostamalla paremmaksi?

Eläinten jalostus nousee säännöllisesti keskusteluun, kun puhutaan eläinten hyvinvoinnista. Jalostuksella voidaan vaikuttaa muun muassa eläimen rakenteeseen, terveyteen ja muihin ominaisuuksiin. Näillä on suuri merkitys siihen, millaiseksi eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta muodostuu sen elämän aikana. Jalostuksella voidaan siis vaikuttaa eläimen hyvinvointiin.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien yhteinen määritelmä

Lainsäädäntö
Eläinsuojelulaissa säädetään, että eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taikka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille, on kielletty.

Sen lisäksi geenitekniikan käyttö eläinten tuotannon määrälliseksi tai laadulliseksi muuttamiseksi on kielletty, jos se voi vaikuttaa haitallisesti eläinten terveyteen tai hyvinvointiin. Geenitekniikan käytöstä käytettäessä eläimiä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin noudatetaan kuitenkin, mitä siitä erikseen säädetään.

Eläinsuojeluasetuksessa on vielä lisätty, että sellaista luonnollista tai keinollista lisäämistä tai sellaista jalostusmenetelmää, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai vahingoittaa sitä, ei saa käyttää. Eläintä ei saa pitää tuotantotarkoituksia varten, jollei sen ilmiasun tai perimän perusteella voida kohtuudella olettaa, että eläintä voidaan pitää ilman että eläimen pitäminen aiheuttaa haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Käytäntö
Oikeassa elämässä eläinsuojelulainsäädännön jalostuspykälät ovat niin sanottuja kuolleita pykäliä, sillä niiden perusteella ei ole tietääkseni annettu päätöksiä tai tuomioita. Jalostukseen puuttuminen nykyisillä pykälillä koetaan hankalaksi ja vaikeaksi. Rajan vetäminen siihen, mikä on sallittua tai milloin jalostamalla on nimenomaisesti tavoiteltu sairaita piirteitä eläimille ja milloin sairaudet ovat tulleet ennalta-arvaamatta, on haastavaa joissakin tapauksissa.

Eläimen näkökulmasta ei ole eroa sillä, onko esimerkiksi sen huono rakenne ja siitä johtuva hyvinvoinnin heikentyminen tahallista tai vahinko. Käyn tässä läpi muutamia esimerkkejä eläinten jalostuksessa esiin nousseista hyvinvointiongelmista.

Nauta
Nautojen jalostuksessa rodut ovat selkeästi eriytyneet maidon- ja lihantuotantoon. Selkeitä eläinten hyvinvointiin vaikuttavia huomioita on keskusteluissa noussut esiin lähinnä lihantuotantoon jalostetun belgian sininen -rodun osalta. Suomessa ei ole onneksi innostuttu sen kasvattamisesta, sillä tämän nautarodun elämään liittyy monia kriittisiä hyvinvointiongelmia niin lisääntymisessä kuin liikkumisessa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on myös ottanut kielteisen kannan belgian sininen -rodun eläinaineksen tuontiin Suomeen.

Siipikarja
Sekä munien tuotantoa varten pidettyjen kanojen että lihantuotantoa varten kasvatettujen kanojen eli broilereiden jalostuksessa on menneinä vuosina kiinnitetty voimakkaasti huomiota eläimen tuotantokyvyn lisäämiseen. Munivien kanojen osalta on munantuotantotehokkuuden takia ilmennyt muun muassa luusto-ongelmia. Broilereiden ulkonäön perusteella voi heti päätellä, mitä tuottamaan ne on jalostettu. Broilereilla on alkanut ilmetä eläinten hyvinvoinnin heikkenemistä muun muassa jalkojen kehityshäiriöinä.

Jalostukseen yritetään vaikuttaa siten, että jalostuksen aiheuttamat eläinten hyvinvointiongelmat pienenisivät. Erityisenä ongelmana siipikarjapuolella on, että jalostaminen tapahtuu pääasiassa kansainvälisissä yrityksissä Suomen rajojen ulkopuolella ja että jalostusyrityksiä ei ole kovin monia.

Turkiseläimet
Turkeiksi kasvatetuista eläimistä jalostuksen aiheuttamia hyvinvointiongelmia vaikuttaa olevan nimenomaan ketuilla. Mahdollisimman ison nahan tuottamiseksi on kettujen kokoa jalostettu suuremmaksi. Sen seurauksena aiheutuu ketuille ongelmia jalka-asentojen kanssa ja niiden liikkuminen vaikeutuu. Samoin joissakin sukulinjoissa vaikuttaa olevan ongelmia silmien rakenteen kanssa siten, että silmät ovat kovin pienet ja silmäluomet kääntyvät sisäänpäin aiheuttaen ärsytystä. Nivelten ja silmien ongelmat korostuvat jalostukseen jätettävien urosten kohdalla, jos ne ovat huomattavan lihavia.

Koirat ja kissat
Koirien jalostuksen aiheuttamista ongelmista on keskusteltu julkisuudessa melko paljon. Eri koiraroduilla on monia rakenteellisia ja elimillisiä ongelmia, jotka heikentävät koirien terveyttä ja hyvinvointia. Tällaisia ongelmia ovat muun muassa pään rakenteeseen liittyen liian pieni kallo-osa tai lyhytkuonoisuus, nivelten kasvuhäiriöt, selkärangan luutumishäiriöt, sisäelinten sairaudet, liiallinen ihon määrä. On keskusteltu joidenkin rotujen kieltämisestä niillä esiintyvien sairauksien vuoksi.

Kissoilla esiintyy samantyyppisiä ongelmia, mutta niistä on julkisuudessa keskusteltu melko vähän. Tämä johtuu mielestäni siitä, että kissoja pidetään useammin pelkästään sisällä, jolloin niiden liikkumiseen liittyviä ongelmia ei välttämättä havaita niin helposti. Lisäksi jalostettujen rotukissojen osuus kaikista kissoista on vielä huomattavasti pienempi kuin rotukoirien osuus kaikista koirista.

Mitä asialle pitäisi tehdä?
Nykyisen eläinsuojelulainsäädännön pykäliä voisi tietyissä tapauksissa käyttää, jolloin saataisiin tietoa niiden käyttökelpoisuudesta oikeudellisesta näkökulmasta. Tämän lisäksi tulisi nyt aloittaa keskustelua siitä, millaisia eläinten jalostukseen liittyviä pykäliä haluamme uuteen eläinsuojelulakiin. Toki yksityiskohtaiset vaatimukset säädetään myöhemmin asetuksilla, mutta nykyisten pykälien heikon käyttöönoton näkökulmasta, tarvitsemme lakitasollakin muutosta pykälän muotoiluun.

Eläinsuojelulakiuudistusta valmistelee sitä varten asetettu työryhmä, jonka työn etenemistä voit seurata HAREsta (Valtioneuvoston hankerekisteri). Jos sinulla on ajatuksia ja ideoita eläinten jalostukseen liittyviksi pykäliksi, voit laittaa viestiä minulle tai suoraan eläinsuojelulakia valmistelevalle ryhmälle.