Positiivisesti!

Lemmikkinä pidettävien eläinten "positiivilista" on herättänyt runsaasti keskustelua, mikä on hienoa. Nyt on juuri oikea aika keskustella tästäkin tärkeästä eläinten hyvinvointiasiasta. Listan tarkoituksenahan on määritellä ne eläinlajit, joita on sallittua pitää seura- ja harrastuseläimenä ja sen ulkopuoliset eläimet olisivat kiellettyjä.

Olen jo aiemmin kirjoittanut suhtautuvani positiivilistaan varovaisen myönteisesti. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntakin on kesäkuussa 2012 kirjannut eläinsuojelulain sidosryhmäkyselyn vastaukseensa kohtaan 11. kannattavansa positiivilistaa tietyin edellytyksin. Tämän viikon kokouksessa keskusteltiin kuitenkin tarpeesta tarkentaa neuvottelukunnan kantaa joiltakin osin, joten asiaan palataan uudelleen. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta taas oli omassa vastauksessaan korostanut eläimen omistajan ja hoitajan vastuuta ja pätevyyttä eläimen hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Mitä on meneillään?

Positiivi- vai negatiivilista?
Positiivilista sisältäisi lueteltuina ne eläinlajit, joiden pito seura- ja harrastuseläimenä olisi sallittua ja muut olisivat automaattisesti kiellettyjä. Listalle tulisivat listatuiksi vakiintuneet ja yleiset seura- ja harrastuseläimiksi soveltuvat eläimet, joiden hyvinvoinnin ja keskeisten lajityypillisten tarpeiden ja käyttäytymisen toteuttaminen on mahdollista järjestää.

Positiivilista olisi selkeä keino rajata seura- ja harrastuseläimenä pitämisen ulkopuolelle sellaiset eläinlajit, joille on erittäin vaikeaa tai käytännössä mahdotonta järjestää eläimen tarpeet huomioiva pito ja hoito. Positiivilistan laatimiseksi tarvitaan eri eläinryhmien asiantuntijaryhmiä, joissa mietitään, mitkä eläinlajit listalle voidaan ottaa ja mitkä ei. Positiivilistaa tulisi myös tarkastella aika ajoin sen varalta, onko jonkun eläinlajin hoidosta ja pidosta saatu lisää tietoa, jotta se voitaisiin lisätä listalle tai onko käynyt ilmi, että joku laji tulisikin poistaa listalta.

Koska joidenkin eläinryhmien kuten matelijoiden ja kalojen osalta seura- ja harrastuseläiminä pidettävien eläinten lajikirjo on todella laaja, on näiden osalta keskusteluun noussut myös ajatus negatiivilistasta. Negatiivilistalle listattaisiin sellaiset lajit, joista jo nyt tiedetään, että niille on lähes mahdotonta tarjota asianmukaiset pito-olosuhteet kotioloissa.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä päätetään, halutaanko seura- ja harrastuseläinten positiivi- tai negatiivilistausta. Listoille tulevat eläinlajit säädetään tarvittaessa myöhemmin lakia tarkentavissa eläinsuojelusäädöksissä.

Positiivilista vai ei?

Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa
Riippumatta siitä, säädetäänkö positiivi- tai negatiivilistoista, on vielä paljon muitakin eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tärkeitä asioita, joista pitäisi käydä vilkasta keskustelua jo nyt. Eläinsuojelulain valmisteluun liittyvissä selvityksissä ja kyselyissä nousi esiin useita asioita.

Yksi selkeästi edellä mainittuihin listauksiin liittyvä asia on eläimen omistajan tai hoitajan tiedot ja taidot hoitaa eläintä. Eläimiä myyvillä tulisi olla velvollisuus tarjota ostajalle tai varmistaa, että ostajalla on, riittävästi tietoa myymästään eläinlajista, jotta eläimen lajityypilliset pito-olosuhteet ja hyvä hoito tulee taattua.

Aktiivinen asioihin pohjautuva keskustelu, jossa tuodaan esiin erilaisia mielipiteitä eläinten pitoon, kohteluun ja hoitoon liittyen, on erittäin tervetullutta. Siitä on hyötyä erityisesti nyt, kun uuden eläinsuojelulain valmistelu on käynnissä. Asioista keskustelu herättää ihmisiä ajattelemaan suhdettaan eläimiin. Samalla he pohtivat omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa eri eläinlajien ja eläinryhmien hyvinvointiin, vaikka he eivät olisi itse suoraan tekemisissä näiden kanssa.

Pohdintaa...

Kuka päättää, mitä säädetään?
Keskustelun tiimellyksessä on noussut esiin, kuka päättää muun muassa eläinlajilistojen säätämisestä. Eduskunta säätää Suomessa lait ja se onkin eduskunnan ja siellä työskentelevien kansanedustajien tärkein tehtävä. Ennen kuin lakiehdotus lähetetään eduskuntaan, se on käynyt läpi jo useita vaiheita. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ja ohjausryhmä valmistelevat uutta eläinsuojelulakia ja jokaisella on mahdollisuus antaa palautetta valmistelijoille ja myöhemmin lausua mielipiteensä ehdotuksesta.

Lain valmistelu ja täytäntöönpano

1. Aloite
2. Esi­valmistelu 
3. Perus­valmistelu (virkatyö ja valmisteluelin) eläinsuojelulain osalta meneillään
4. Lausunto­menettely 
5. Jatko­valmistelu 
6. Valtio­neuvoston eli hallituksen päätöksen­teko 
7. Eduskunta­käsittely 
8. Lain vahvis­taminen  
9. Lain julkaisu säädöskokoelmassa 
10. Lain täytäntöön­pano ja seuranta