Kuka ja mistä kirjoitetaan?

Muokkaus 31.12.2015: Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on toistaiseksi lopetettu. Sari Salminen jatkaa kirjoittamista eläinten hyvinvointiasioista blogissa osoitteessa elikoista.com

Olen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Aiemmin o
len toiminut pieneläinlääkärinä eläinsuojeluyhdistyksessä, eläinsuojelusäädösten valmistelijana maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) sekä eläinsuojelun valvonnan ohjaajana Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Blogissa kirjoitan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asioista. Ajatuksena on herättää keskustelua sekä edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävät löydät sivun alalaidasta.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Eläinasiavaltuutettu tulevaisuudessa

Eläinasiavaltuutettu kuvaisi eläinsuojeluasiamiestä paremmin tehtävänkuvaa, jonka toimiala eläinten hyvinvoinnin parantamisessa on laaja. Tehtävä ei rajoitu pelkästään eläinten suojeluun, vaan siinä tarkastellaan eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja -ryhmät, joiden kanssa ihmiset ovat tekemisissä. Näitä ovat muun muassa tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävät eläimet, seura- ja harrastuseläimet, tuotantoeläimet sekä luonnonvaraiset eläimet silloin, kun ihmisen toiminta kohdistuu niihin kuten loukkaantuneiden eläinten kohdalla tai metsästyksessä.

Itsenäinen viranomainen
Eläinasiavaltuutetun tulisi olla itsenäinen valtion viranomainen, jonka asema olisi mahdollisimman riippumaton, jotta hän voisi suorittaa tehtävänsä itsenäisesti. Eläinasiavaltuutetun tehtävä ei muuttaisi eläinsuojeluvalvontaa tekevien viranomaisten toimivaltaa tai tehtäviä, vaan se täydentäisi niitä. Eläinasiavaltuutettu vaikuttaisi jälkikäteisen valvonnan sijasta ennalta eläinten hyvinvointia parantavasti. Eläinasiavaltuutetun tehtävä painottuisi erityisesti yleisen tason vaikuttamiseen. Eläinasiavaltuutettu olisi jäsenenä eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä.

Eläinasiavaltuutetun tehtävänä olisi yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialansa sidosryhmien, tutkijoiden, toimijoiden ja järjestöjen kanssa edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia. Eläinasiavaltuutetun tulisi arvioida eläinten hyvinvointia yleisesti sekä seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa ja arvioida niiden vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Eläinasiavaltuutetun tulisi aloittein, neuvoin, ohjein ja suosituksin kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja luoda yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille. Eläinasiavaltuutetun tulisi välittää tietoa eläinten hyvinvoinnista ja sen edellytyksistä eläinten kanssa työskenteleville, viranomaisille ja muulle väestölle.

Eläinasiavaltuutetun tehtävä vastaisi lapsiasiavaltuutetun tehtävää enemmän kuin muiden valtuutettujen, sillä kumpikaan ei tee valvontaa tai hoida yksittäisiä tapauksia. Eläinasiavaltuutetun tehtävä eroaisi lapsiasiavaltuutetun tehtävästä siinä, ettei eläinasiavaltuutettu ajaisi ihmisten oikeuksien kaltaisten eläinten oikeuksien huomioimista, vaan eläinasiavaltuutetun tehtävä olisi nimenomaan eläinten hyvinvoinnin parantaminen.

Eläinasiavaltuutetun toimisto ja resurssit
Eläinasiavaltuutetulla olisi oma toimisto. Ottaen huomioon eläinasiavaltuutetun toimialueeseen kuuluvien asioiden laajuuden ja niiden ulottumisen useille eri yhteiskunnan alueille valtuutetulla tulisi olla käytettävissä tehtäviensä asianmukaiseksi ja tehokkaaksi hoitamiseksi riittävät resurssit. Eläinasiavaltuutetun tulisi laajalti hyödyntää olemassa olevia asiantuntijaverkostoja kuten maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivia eläinten hyvinvoinnin ja suojelun neuvottelukuntia sekä Helsingin yliopistolla toimivaa Eläinten hyvinvointikeskusta.

Laki eläinasiavaltuutetusta
Eläinasiavaltuutetusta tulisi säätää omalla lailla niin kuin muistakin valtuutetuista on säädetty. Laissa tulisi säätää eläinasiavaltuutetun tehtävistä, toimintakertomuksesta ja -suunnitelmasta sekä valtuutetun toimistosta ja tiedonsaantioikeudesta. Lisäksi tulisi harkita, olisiko tarpeen säätää myös eläineettisestä neuvottelukunnasta, joka toimisi eläinasiavaltuutetun apuna eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja parantamista sekä yhteistyön parantamista koskevissa asioissa. Laissa säädetyistä asioista säädettäisiin yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kaikki valtion valtuutetut on vuoden 2015 alusta alkaen koottu oikeusministeriön hallinnonalalle, jotta niiden yhteistyö olisi toiminnallisesti tiiviimpää ja siitä voisi olla hyötyä esimerkiksi viestinnässä ja vaikuttamisessa. Lisäksi siitä on arvioitu olevan hyötyä ministeriötason hallinnointiin liittyvissä tehtävissä. Eläinasiavaltuutettu olisi edellä mainituista syistä tarkoituksenmukaisinta sijoittaa muiden valtuutettujen kanssa oikeusministeriön yhteyteen, vaikka sen toiminnan kohderyhmä on eri kuin muiden valtuutettujen. Etuna olisi yhtenäisten hallinnollisten toimintatapojen lisäksi siinä, että eläinasiavaltuutettu olisi selkeästi erillään eläimiä koskevia säädöksiä valmistelevasta ministeriöstä.

Loppusanat
Eläinten ja niiden hyvinvoinnin puolestapuhujaa tarvitaan edelleen. Tarve ei ole poistunut näiden reilun kahden vuoden aikana, kun eläinsuojeluasiamiehen virka on ollut olemassa. Itse asiassa tällä hetkellä eläinten hyvinvoinnin aktiivista huomioon ottajaa ja asioiden yleiseen keskusteluun nostajaa yhteiskunnassa tarvitaan jopa aiempaa enemmän, kun taloudelliset arvot ovat nousseet asenteissa todella voimakkaasti. Tällöin ne, jotka eivät pysty tuomaan näkökulmiaan poliittiseen päätöksen tekoon, saattavat jäädä huomioon ottamatta.

1 kommentti:

  1. Sivistysvaltiona pidetty Suomi lopettaa tärkeän viran. Häpeällistä ja noloa muiden sivistysvaltioiden rinnalla. Tänäkin vuonna monta kertaa havaittu, että tätä virkaa tarvitaan ehdottomasti. Tämä on Häpeä Suomelle !

    VastaaPoista